Liikennevaloissa

Suojatiellä seisoo kaksi. Eivät tunne toisiaan. Odottavat valojen vaihtuvan, mutta autoja ei tule kummastakaan suunnasta. alkaa yhtäkkiä rankka sade.
-Ei saatana saatana! vittu ku piti alkaa sataa.
toinen ottaa sateenvarjo esiin suojatakseen itsensä sateelta.
-olisit ottanut sateenvarjon.
-No vittu! ilma oli ihan täpö aurinkoinen päivällä eikä sääennustekaan sanonut mitään! vitun vittu ku tuun iha läpimäräks ny.
-oisit silti ottanut.
-no miks ihmeessä ottaisin? Ei ollu merkkejä että tarvisin, vittu!
-Olisitko noin ikävällä tuulella, jos oisit ottanu?
-no.. vittu en varmaan. Mutta kuules! eihän sekään oo tapa elää että varautuu ihan vitun kaikkeen! Kuka helvetti jaksaa vaivaa päätään jokaselle asialle mikä voi ehkä tapahtua vaikkei missään mitään merkkejä näy!
-En mä kaikkeen varaudu. Satun vaan kantelemaan sateenvarjoo mukana. Ei siitä mitään haittaa ole. Vain hyötyä jos on.
-elä vittu jaksa.
kaksi seisovat hetken hiljaa, toinen kiusaantuneena ja toinen tyytyväisenä omaan oloonsa.
Sadekuuro loppuu ja aurinko alkaa kurkistamaan pilven takaa.
-dodi! kuiva kuin aurinkokuivattu tomaatti.
Hän sulkee sateenvarjonsa hyräillen.
-no haistappa sinä hyväilevä ihme veikko vittu.

”Kirjoittaja oli todennäkösesti kauheesaa darrassa tätä tehden. Vitutti.”

Miksu Heinola